Ensin olemme matkalla Ryokaniin ja vastaan tulee odottamatta (piti tulla vasta poistumismatkalla) jännää insinöörityötä:
Sitten yritämme kuvata itseämme yukatoissa:
Ensin olemme matkalla Ryokaniin ja vastaan tulee odottamatta (piti tulla vasta poistumismatkalla) jännää insinöörityötä:
Sitten yritämme kuvata itseämme yukatoissa:
Hiroshima kaupunkina
Olli: **** – eläväinen ja monipuolisen oloinen miljoonakaupunki, jossa turistien ohjauskin tuntui toimivan keskimääräistä paremmin. Niitä tosin sitten myös oli.
Juha: ***1/2 – mukavahenkinen kaupunki, jossa oli melko kuuma ja jonka turistifokus on turhan keskittynyt atomipommeihin ja rauhansanomaan
Jukka: **** – mukavan helppo navigoida – en omannut karttaa tai mitään vastaavaa ohjeistusta, koska en jaksanut etsiä sellaista, ja selvisin takaisin.
Hiroshiman atomipommipuisto ja -museo
Olli: **** – vaikuttava, joskin tyyliltään olisi saattanut olla parempikin. Koululaisia riitti.
Juha: *** – museo oli laajuudeltaan miellyttävä ja hyvin tehty, liki täydellinen rutiinimuseo siis. Puisto oli suuri ja hajanainen, erilaisia toisiinsa kytkeytymättömiä muistomerkkejä oli kymmenittäin.
Jukka: *** – paljon koululaisia
Kuren merimuseot
Tuure: ****1/2 – Toinen museo kovasti pienoismallipohjainen, mutta toisen sukellusvene kompensoi.
Hiroshiman okonomiyaki ja sakea Okonomimurassa
Olli: ***1/2 – hankalammin syötävä kuin kansain-serkkunsa, vaikka pahaa ei ollut tämäkään.
Juha: **** - hauska okonomiyaki oli tämäkin, harmi kyllä tuli valittua niin erilaiset ainekset että oosakalaisen ja hiroshimalaisen okonomin vertaaminen ei onnistu; lisämainintana, sake oli kerrankin hyvää!
Suklaajäätelöparfait Hiroshimassa
Olli: ****1/2 – jälleen mahtavat mittasuhteet saavuttanut jäätelöannos. Plussaa ystävällisestä japaninkielisestä palvelusta viihtyisässä kahvilassa.
Juha: **** – kahvila tosiaan oli viihtyisä ja jäätelöannos nautinto. Ensimmäinen ruoka Japanissa tosin, josta selvästi huomasin että se oli tehty ihan suoraan näyteikkunassa olleen muovisen mallikappaleen perusteella; erittäin epäomaperäinen ja kaavojen mukaan tehty suklaaparfait siis. On se helppoa kun kokkien ei tarvitse itse ruokkalajejaan kehitellä vaan käyvät vain ostamassa muoviruokamarketista mallikappaleet ja opettelevat tekemään täsmälleen samanlaiset.
Hiroshima-Miyajima JR:n lautalla
Olli: *** – kiva, mutta suoraan Hiroshiman keskustasta Miyajimaan matkannut toisen firman lautta olisi ollut varmaankin näyttävämpi.
Juha: **** – hyvin kauniit näköalat, sisältyi JR Passin hintaan
Tuure:
Miyajima
Olli: **** – mielenkiintoisia elämänmuotoja, mahtavat maisemat ja kauniita taloja. Täälläkin vierailevia koululaisryhmiä riitti. Kello 18:00-20:00 saaren pääelinkeinot näyttäisivät olevan tiettyjen paputäytteisten leivosten ja halpojen matkamuistojen myynti – kojuja oli kadun verran vieri vieressä. Päiväsaikaan nähtävää olisi ollut enemmän, mutta auringonlaskukin säväytti.
Juha: ***** – kaikkein kaunein näkemäni paikka Japanissa tähän mennessä. Ensi kerralla tänne pitää tulla yöpymään.
Tuure: **** Hieno saari, köysirata ei ollut käytössä.
Nagoya-Shiojiri Shinano-junalla
Olli: *** – sujuvaa nousua, mutta maisemat eivät aivan vastanneet odotuksia.
Juha: **** – kivoja maisemia, harmi että oltiin väärällä puolella junaa ja kokemus vähän kärsi; lisäksi aivan liikaa tunneleita
Shiojiri-Okaya Azusa-junalla
Olli: *** – nopea ja kivuton.
Juha: ***** – nopea, mukava, ja näkymiäkin uusia – mitä muuta kahdeksan minuutin matkalta voisikaan vaatia?
Okaya-Iida paikallisjunalla
Olli: ***1/2 – eloisa pätkä matkaa koululaisseurassa, joskin turhan tiuhoilla pysähdyksillä.
Juha: *** – hidas juna pääasiassa itseään toistavilla esikaupunkialueilla, mutta ainakin matkaseura toi vaihtelua
Takoyaki
Olli: *** – palleroiden paistumisen seuraaminen oli kiintoisaa, mutta omani valmistuivat ehkä hitusen turhan kiireellä.
Juha: ***1/2 – minunkin olivat vähän raa’an tapaisia, ehkä se kuuluu ruokaan; 500 jeniä on kuudesta pallosta paljon, mutta kokemus oli ainakin jännä
Iidalaisen marketin leivonnaiset
Olli: ***** – juustoleivonnainen maistui mahtavalta ja 50 jenin peruspulla oli ainakin hintansa väärti.
Juha: *** – meepuru(jotain) oli kuin olikin vaahterasiirappipulla – makoisa (ja makea!) tusinaleivonnainen
Iida
Olli: **** – viihtyisän oloinen pikkukaupunki hyvällä parturitarjonnalla, vaikkakin luvattoman moni ravintola oli kiinni.
Juha: **** – hassuja ovat iidalaiset, viettävät siestaa ja myyvät matkamuistopuodissa melkein pelkkiä omena-asioita
Iida-Toyohashi Inaji-junalla
Olli: ****1/2 – upea joenvarsirata teki junakierroksesta kiertämisen arvoisen, joskin loppua kohti maisemat taas latistuivat.
Juha: ***** – parhaita junaratoja joita olen ajanut, Alpit mukaanlukien
Vaihtoväli Toyohashissa
Olli: ***** – Shinkansen lähti liiankin kätevästi.
Juha: ***** – onneksi ei pysähdytty syömään sobaa
“Shizuokan”-kierros
…eli kun vaihtoväli puristettiin lyhyeksi hieman liian huolimattomasti. Hikari ei pysähtynyt Shizuokassa eikä muuallakaan ennen Tokion metropolialuetta, joten ajoimme aivan vahingossa 300 km liikaa. Tämä on mahdollista vain Japanissa!
Juha: * – ei nähty Shizuokaa sitten ollenkaan, edes huomattu että se meni ohi :(
Olli: ***** – eihän tämä muuten olisi junaseikkailu!
Shin-Yokohaman asema
Olli: ** – melko huonot näköalat ja muutenkin tylsänpuoleinen. Yokohamalaista seesam-juttua sentään löytyi.
Juha: **1/2 – vähän köyhänoloinen utilitaristinen asema, yläkerrassa tosin olisi ollut Bic-Camera
Yokohamalainen seesam-juttu
Juha: ***** – arvostelin jo etukäteen juttua edes näkemättä; tällaisen ostosmatkan jälkeen tämän on pakko maistua mannalta!
Olli: *** – koostumus jännä, muutoin ei kummoinen.
Tuure: *** – söinkö minä semmoisenkin?
Jukka: *** – suht jännä koostumus ja… joo
Antti: *** – hauska konsistenssi.
Lepopäivä
Tuure: – ei ole tähdenkään arvoinen.
Jukka: * – counter-intuitive – edellisen päivän piillyt kurkkukipu pääsi hyökkimään, joskin jalat palautuivat
Olli: **** – jalat tuntuvat palautuneen lähes normaalikuntoon junissa lepäilyn ansiosta.
Juha: **** – istuskellen flunssakin on hävinnyt melkein
Tuure pelaa Dragonforcea Guitar Freaksissa
Joku japanilainen näyttää miten Dragonforcea soitetaan
Syötiin ryokanissa. Illallinen oli todella monimutkainen ja pitkä. Se sisälsi 12 ruokalajia, joista osassa oli lukuisia komponentteja. Ruokailu kesti pitkään ja hämmensi usein, mutta selvisimme loppuun ja kykenimme syömään kaiken.
Päästiin ryokaniin. Näköala huoneen WC:stä on mainio. En ehdi blogata enempää, koska pitää ehtiä kylpeä ennen ruokaa.
Sunnuntai kului pitkälti Kiotossa itseämme väsyttäen. Liian jalkapatikan suosimisen, huonon ravinnonsaannin ja heikon reittisuunnitelman takia tosin saimme nähtyä vain varsin vähän kiinnostavia paikkoja.
Osaka todellakin on menossa pakettiin. Juna Shizuokan kautta Mishimaan lähtee 38 minuutin päästä.