Maanantaiaamuna herätykseni pärähti soimaan tavallista aiemmin. Nousin pystyyn ja reippailin saman tien suihkuun. Antti vain käänsi kylkeään sohvasängyllään kun kävelin ohi, ja Tuuren ja Jukan huone pysyi pimeänä ja unisena.
Maanantaina meillä oli hetkellisesti jo koko porukka koossa!
Ja vielä toinen kifu, eli viimeisen kierroksen hiekkasäkkipeli Kolumbiaa vastaan. Korea-pelihän löytyy Nihon Ki-inin sivuilta. Kolumbiaa vastaan olin johdossa alusta loppuun, enkä jaksanut edes ottaa myöhemmin pelissä turhia riskejä jotka voisivat vaarantaa voiton.
Eli ohessa pelini UK:ta vastaan. Harmi etten saanut kunnolla aikaa kirjata kifua koneelle tätä ennen, ja ratkaiseva osio pelistä ei ole enää kunnolla muistissani.
Izu on kauniin luonnon lisäksi wasabia (japaninpiparjuurta), vihreää teetä, ja satsumoita. Japanissa on tapana että, jokainen prefektuuri valitsee itselleen pari erikoisraaka-ainetta ja tekee niistä lukemattomia eri variaatioita ja jatkotuotteita myytäväksi matkamuistopuodissa.
Tänään kävelimme liki 20 kilometriä ja päädyimme lopulta tiepisteelle, johon alueen wasabikaupat olivat keskittyneet. Maantien vieressä olevalla parkkipaikalla oli kolme kauppaa, jotka keskittyivät wasabikekseihin, wasabikarkkeihin, wasabipehmiksiin ja muuhun samankaltaiseen jännittävään. Ostimme sieltä runsaasti jännittäviä izulaisia tuotteita testattavaksi, mm. wasabisakea ja satsumaviiniä. Nyt alamme testata niitä; parhaimpia löytyöjä saamme toivottavasti vielä ostettua kotiinviemisiksikin.
Hiljaista on ollut blogissa, mutta ei suinkaan täällä Japanissa. Tänään vastaava blögaajamme Juha on näemmä pitänyt aamun jälkeen taukoa, mutta ei huolta. Minä paikkaan!
Kuten Juha aamulla kertoi, lähdimme kapuamaan Izun vuorille tarkoituksenamme nähdä Amagin vanha tunneli ja erinäisiä vesiputouksia. Olli kääntyi takaisin jo seitsemän ensimmäisen yhdessä siistin kokonaisuuden muodostavan vesiputouksen jälkeen, mutta me muut jatkoimme sinnikkäästi aina tunnelille asti, ja jopa kauas sen toiselle puolelle, ja näimmekin kaikkiaan peräti kymmenen vesiputousta. Juha kertonee reissustamme tarkemmin myöhemmin varsinaisessa päiväkirjamerkinnässä
Aamu alkoi hyvin. Herätys oli klo 07:45, ja, hämmästyttävää kyllä, pääsimme liikkeelle aamiaiselle jo klo 08:15. Aamiaiseksi söimme viikingin*. Ruokalajit vaihtelivat hyvin helpoista (kastikkeella kuorrutetut eineslihapullat) aika vaikeisiin (kokonainen kala selkärankoineen ja nahkoineen syömäpuikoilla). Myös misokeittoa ja riisiä toki oli, ja kymmentä erilaista japanilaista asiaa, joista ei vielä jälkikäteenkään tiedä että mistä ne oli tehty. Huomenna voisi kokeilla nattoota. Kokonaisuus oli ravitseva ja teki kylläiseksi, nyt on hyvä lähteä kipuamaan Izun vuoria ylöspäin päivän ajaksi!
*kääntäjän huomio: japanissa viikinki tarkoittaa buffet-ateriaa