Herättyämme aloimme miettiä, miten Tokion valtaisaa nähtävyyspaljoutta tulisi alkaa käydä läpi. Tokio on huomattavasti tiheämpi, isompi, ja ahtaampi kaupunki kuin Osaka, joten lopulta totesimme, että siellä ei ole kovin järkevää liikkua joka paikkaan viidestään. Sen sijaan pilkkouduimme pienemmiksi joukoiksi, ja lähdimme tutkimaan nähtävyyksiä läpi omien kiinnostuksiemme mukaisesti.
Tokion pienempiä taloja
Heräsimme jälleen varhain. Teekkareista pirteimmät – tällä kertaa Antti, Juha ja Tuure – kiiruhtivat kylpyyn ennen muita aamutoimituksia. Tiistaiaamun kylvyissä lillui meidän lisäksemme muutama vanha japanilainen papparainen, jotka pysyivät turvallisen etäisyyden päässä oudoista gaijineista.
Kylvyn ja siistiytymisen jälkeen siirryimme koko porukalla aamupalalle. Tänään meille ei tarjottu viikinkiä, vaan aamiainen oli kaiseki-henkinen. Ilmeisesti ryokanissa oli keskempänä viikkoa niin vähän vieraita ettei kokonaista buffetaamiaista kannattanut valmistella. Pöytäämme tarjoiltiin kalaa, riisiä, misoa, ja erä huolella valmisteltuja pikkuherkkuja. Kokonaisuudessaan ne täyttivät vatsan erittäin hyvin.
Kuva ei liity.
Baaritiski taivaan rajalla
Tokion ensimmäisen päivän Shinjukun-kierroksen antia oli mm. näköala yli baaritiskin.
Yö oli aavistuksen hankala. Ryokanin futonien peitot olivat niin raskaat ja huone sen verran vetoisa, että ilman peittoa tuli kylmä ja peiton kanssa taas kuuma.
En muista tällaista ongelmaa. Ehkä vika on minussa, sillä yleensä nukun hyvin missä vain. En muistaaksei ihmeemmin kärsinyt edes Euroopan yöjunien tavattoman kapeista lavereista. –Tuure
Vuoteemme peittivät yhdessä käytännössä koko ison huoneen lattian. Heräilimme hiljalleen, siistiydyimme, ja siirryimme sitten ruokasaliin aamupalalle. Aamupala ei ollut mikään kaiseki-kokemus, vaan sen sijaan ryokanin vieraiden syötäväksi oli katettu viikinki.
(Lisää …)
Vietimme Kiotossa toisenkin päivän. Tai siis Tuure, Jukka ja Olli viettivät. Juha sairasti hotellilla, ja Antti oli jo lähtenyt Go-kisailemaan. Päivämme oli aika pitkä, eikä matkapäiväkirjaa valitettavasti ole tullut kirjoitettua. hieman lyhyempiä tekstejä kylläkin.
Kioton torni. Torniin emme ehtineet, mutta yönäköala oli varsin hyvä myös rautatieaseman yläosista.
Aamumme kului siivotessa. Yksi halvan Osakan-majoituksemme huonompia puolia oli se, että huoneiston piti jäädä lähtiessämme riittävän siistiksi kelvatakseen seuraaville asukkaille. Saimme siivouksen tehtyä ajallaan, eikä checkoutkaan jäänyt kuin vähän täpärälle: olimme respan avaimenpalautusjonossa minuutin etuajassa.
Suoritettuamme lähtömuodollisuudet ja hyvästeltyämme hotellin henkilökunnan ajelimme metrolla Shinosakan asemalle. Olimme sopineet jo etukäteen tapaavamme Antin tietyn shinkansenin kyydissä, ja sen lähtöön oli vielä aikaa. Saimme siis tilaisuuden tutustua tarkemmin lentokenttää muistuttavaan shinkansen-asemaan.
Lounaspaikkamme asemalla
Izun niemimaalla kylvimme ja patikoimme, ja kylvimme ja kahlasimme Tyynessä valtameressä. Ja teimme bussilla 720°!
720° bussilla ❤
