Alun perin tarkoitus oli mennä tänään Hiroshimaan, mutta koska edellisen illan säätiedotteen mukaan Hiroshimassa sataisi 60% todennköisyydellä, päätimmekin sen sijaan tehdä perjantaille suunnitellun junaseikkailun vuorokautta aiemmin. Mukaan lähtivät lopulta vain Juha ja Olli – Tuure oli kipeä ja Jukka kaipasi välipäivää.
...ja junaseikkailu siitä sitten tulikin!
Tänään kolme viidestä teekkaristamme vierailivat Hakonessa, Tokion kenties suosituimmassa päivälomakohteessa. Tiesimme suosion hyvin, ja olisimme mieluusti käyneet katsomassa Hakonen nähtävyydet arkipäivänä, mutta harmi kyllä ainoa hyvän sään päivä matkamme Tokio-osion aikana osui sunnuntaille. Silloin toki olivat kaikki japanilaisetkin liikkeellä.
Hakone on niin valmiiksi puristeltu turistikierros, että sen matkareittikin on mietitty viimeistä detaljia vaille valmiiksi. Matkaan lähdetään Shinjukusta junalla. Hakonen asemalla vaihdetaan paikallisjunaan, joka säkättää edestakaisin ylös rinnettä. Ylhäällä kaapelivaunu vie Goran kylästä vielä ylemmäs, mistä taas köysratagondolilla pääsee Oowakudanin rikkihappoiseen vuoristolaaksoon. Oowakudanista toinen köysirata kuljettaa matkustajat alas Ashi-järvelle. Järvi ylitetään korneilla muovisilla purjelaivareplikoilla (yksi tosin esittää Vaasa-laivaa!), toisella puolella kävellään muutama kilometri rantaa pitkin, ja sitten ajetaan bussilla takaisin Hakonen juna-asemalle. Sieltä taas Shinjukuun, Tokioon, nopeaa junaa käyttäen.
Jälkikäteen ajatellen olisi ollut järkevää mennä matka juuri vastakkaisessa järjestyksessä, koska perinteisellä reitillä seurassamme riitti porukkaa. Erityisesti kaapelivaunu jäi hyvin mieleen sillipurkkitunnelmastaan – ja väliasemilta vain tunki lisää väkeä kyytiin. Muuallakin sai joka paikassa jonottaa.
Onneksi matkalla riitti iloisiakin asioita. Oowakudanin rikkilähteissä paistetut kananmunat antavat kuulemma seitsemän vuotta elinikään, ja olivat ainakin parhaimman makuisia munia mitä olen ikinä maistanut. Fuji-vuorikin kurkisti pilvien yläpuolelta suureksi yllätykseksemme. Se on iso. Köysiradat olivat kokonaisuudessaan todella hienoja, ja isolla muovisella “purje”-laivalla järvellä streiffaaminen oli hassu kokemus.
Kunhan huomenna vielä selviämme Shinjukun maanantaiaamuruuhkasta ja Naritan lentokentästä, on ainakin japanilaiset ihmismassat tullut koettua hyvin. Helsinki ei tämän jälkeen tule tuntumaan yhtään miltään.
Eilen erosin muusta porukasta, sillä olin jo nähnyt Uenon puiston, Tokion lipaston ja Akihabaran. Olin eilisellä Ghibli-reissulla poiminut sattumalta Mitakan rautatieasemalta mukaan paikallisen rautatiemuseon esitteen, ja sinne eilen suuntasin. Rautatiemuseo sijaitsee muutaman kymmenen kilometrin päässä Tokion pohjoispuolella Omiyassa. Tarkoituksena oli käydä lisäksi Yushukan-museossa ennen suuntaamista parikymmentä kilometriä Tokion eteläpuolelle Kawasakiin katsoman Revelations 3-rokkiklubia ja japanilaista keikkakulttuuria yleensä.
Moi! Lähdemme kohta Tokioon. Nyt on käynnissä ryokanissa kuumeeton, mutta silti melko ripeä pakkaaminen, jonka seurauksena aiomme olla kykeneviä liikahtamaan ensin respaan kirjautumaan ulos hotellista ja sitten tien vartee odottamaan bussia Kawazuun. Kawazusta jatkamme junallasuoraan Tokioon, mutta valitettavasti väärälle pysäkille. Tokiossa hotellille päästäksemme joudumme ottamaan hassua S-mallista reittiä kulkevan junan ja kävelemään puolisen kilometriä, joten pakkausten on syytä olla kunnossa. Jännityksellä seuraamme erityisesti Juhan ja Antin sakkatojen kohtaloa – vaikuttavat vähän helposti hajoavilta.
Nagoya-Shiojiri Shinano-junalla
Olli: *** – sujuvaa nousua, mutta maisemat eivät aivan vastanneet odotuksia.
Juha: **** – kivoja maisemia, harmi että oltiin väärällä puolella junaa ja kokemus vähän kärsi; lisäksi aivan liikaa tunneleita
Shiojiri-Okaya Azusa-junalla
Olli: *** – nopea ja kivuton.
Juha: ***** – nopea, mukava, ja näkymiäkin uusia – mitä muuta kahdeksan minuutin matkalta voisikaan vaatia?
Okaya-Iida paikallisjunalla
Olli: ***1/2 – eloisa pätkä matkaa koululaisseurassa, joskin turhan tiuhoilla pysähdyksillä.
Juha: *** – hidas juna pääasiassa itseään toistavilla esikaupunkialueilla, mutta ainakin matkaseura toi vaihtelua
Takoyaki
Olli: *** – palleroiden paistumisen seuraaminen oli kiintoisaa, mutta omani valmistuivat ehkä hitusen turhan kiireellä.
Juha: ***1/2 – minunkin olivat vähän raa’an tapaisia, ehkä se kuuluu ruokaan; 500 jeniä on kuudesta pallosta paljon, mutta kokemus oli ainakin jännä
Iidalaisen marketin leivonnaiset
Olli: ***** – juustoleivonnainen maistui mahtavalta ja 50 jenin peruspulla oli ainakin hintansa väärti.
Juha: *** – meepuru(jotain) oli kuin olikin vaahterasiirappipulla – makoisa (ja makea!) tusinaleivonnainen
Iida
Olli: **** – viihtyisän oloinen pikkukaupunki hyvällä parturitarjonnalla, vaikkakin luvattoman moni ravintola oli kiinni.
Juha: **** – hassuja ovat iidalaiset, viettävät siestaa ja myyvät matkamuistopuodissa melkein pelkkiä omena-asioita
Iida-Toyohashi Inaji-junalla
Olli: ****1/2 – upea joenvarsirata teki junakierroksesta kiertämisen arvoisen, joskin loppua kohti maisemat taas latistuivat.
Juha: ***** – parhaita junaratoja joita olen ajanut, Alpit mukaanlukien
Vaihtoväli Toyohashissa
Olli: ***** – Shinkansen lähti liiankin kätevästi.
Juha: ***** – onneksi ei pysähdytty syömään sobaa
“Shizuokan”-kierros
…eli kun vaihtoväli puristettiin lyhyeksi hieman liian huolimattomasti. Hikari ei pysähtynyt Shizuokassa eikä muuallakaan ennen Tokion metropolialuetta, joten ajoimme aivan vahingossa 300 km liikaa. Tämä on mahdollista vain Japanissa!
Juha: * – ei nähty Shizuokaa sitten ollenkaan, edes huomattu että se meni ohi :(
Olli: ***** – eihän tämä muuten olisi junaseikkailu!
Shin-Yokohaman asema
Olli: ** – melko huonot näköalat ja muutenkin tylsänpuoleinen. Yokohamalaista seesam-juttua sentään löytyi.
Juha: **1/2 – vähän köyhänoloinen utilitaristinen asema, yläkerrassa tosin olisi ollut Bic-Camera
Yokohamalainen seesam-juttu
Juha: ***** – arvostelin jo etukäteen juttua edes näkemättä; tällaisen ostosmatkan jälkeen tämän on pakko maistua mannalta!
Olli: *** – koostumus jännä, muutoin ei kummoinen.
Tuure: *** – söinkö minä semmoisenkin?
Jukka: *** – suht jännä koostumus ja… joo
Antti: *** – hauska konsistenssi.
Lepopäivä
Tuure: – ei ole tähdenkään arvoinen.
Jukka: * – counter-intuitive – edellisen päivän piillyt kurkkukipu pääsi hyökkimään, joskin jalat palautuivat
Olli: **** – jalat tuntuvat palautuneen lähes normaalikuntoon junissa lepäilyn ansiosta.
Juha: **** – istuskellen flunssakin on hävinnyt melkein
Sunnuntai kului pitkälti Kiotossa itseämme väsyttäen. Liian jalkapatikan suosimisen, huonon ravinnonsaannin ja heikon reittisuunnitelman takia tosin saimme nähtyä vain varsin vähän kiinnostavia paikkoja.
Kyllä päivänä silti jotain nähtiin. Klikkaa "Lisää" tai jutun otsikkoa lukeaksesi päiväkirjan.
Shinkansen-rata Osaka-Kioto
Olli: **** – palvelu pelasi asemalla paremmin kuin hyvin, ja Shinkansenin uskomaton nopeus teki ensikokemuksesta vaikuttavan. Junareissu loppuu toisaalta turhankin äkkiä, ja maisemat ovat tyypillistä radanvartta.
Jukka: **** – pehmeä, hiljainen, nopea
Tuure: **** – vaikuttava kokemus – olisipa Fuji vielä ollut näkyvissä radan sivussa, niin ensikokemus olisi ollut täydellinen
Aamukävely Kioton aseman lähistöllä
Olli: *** – jäi melko päämäärättömäksi harhailuksi, mutta sain kosketusta tavalliseen kaupunkimaisemaan kissoineen kaikkineen. Lopulta myös edullinen lounaspaikka löytyi.
Nijon linna
Olli: *** – laaja ja huolellisesti pidetty, mutta itseään toistava, eikä hienoimpiin paikkoihin puutarhassa päässyt.
Jukka: *** – sisätilat jättivät toivomisen varaa – enimmäkseen tyhjiä huoneita ilman mitään nähtävää. yritykseni jallittaa ninja-hälytin epäonnistui, joskin syytän joukkoa muita ihmisiä jotka samaan aikaan linnassa käyskentelivät!
Tuure: **** – varsin toimivan oloinen ninjantorjuntajärjestelmä
Philosopher’s path
Olli: *** – tämä olisi ollut polkupyörän selästä monin verroin parempi. Myös polulta harhailu kannatti, joskin kävi jalkojen päälle.
Jukka: *** – melkein hirvenpelätin
Tuure: *** – polku sinänsä ihan OK, mutta ei ehkä vastaa ihan mainettaan varsinkaan näkymien suhteen. Kuulin myöhemmin että näkymiä olisi ollut, jos olisi kiivennyt ylemmäs varsinaisille temppeleille.
Jukka nousemassa mäkeä - kaikkiaan tätä katua kiivettiin korkeudessa mitattuna 60 metriä.
Taksimatka asemalle
Olli: *** – hiljainen ja mukava väsyneille jaloille, hinnaltaan kohtuullinen.
Jukka: **** – osui loppujenlopuksi oivaan saumaan
Kävely- ja junamatka asemalle
Tuure: *1/2 – arvioin kävelymatkan Ginkaku-ji:ltä asemalle noin puolet lyhemmäksi kuin se oli, ja lisäksi junanvaihto paikallisen junayhtiön linjalta JR:n linjalle oli äärettömän sekava
Kioton aseman sushila
Olli: **** – hintatasoltaan ja eläväisyydeltään edellispäiväistä parempi, ja viereinen asiakas opasti sählätessäni vesihanan kanssa.
Jukka: **** – ruokaa riitti about koko ajan kivasti ja eväät tasahintaiset, jees.
Kioton aseman Sky Garden
Olli: **** – Kioto Towerin aukioloajoista myöhästyminen ei harmittanut ilmaisen näköalan jälkeen lainkaan.
Jukka: **** – ei ihan niin korkealle päästy, kuin olisi mahdollisuus ollut, mutta hyvin näkyi sieltäkin. liukuportaat ++
Tuure: **** – liukuportaita oli paljon, ja näkymät alas rakennuksen sisällä varsin vaikuttavat
Umedan asemaviidakko
Juha: **1/2 – epäselviä opasteita ja valtava alue, josta tosin shoppaillessa varmaan löytäisi mitä tahansa; vaihtoyhteydet kammottavia
Jukka: *** – haastetta reitinhaussa piisaa, mutta mikäpä siinä
Tuure: ***** – äärettömän hämmentävä kompleksi, oletan että se on tarkoituksellista
Yodobashi Camera
Osakan isoin(?) elektroniikkatavaratalo
Juha: ***** – jos jaksaa etsiä, täältä varmaan löytää kaiken elektroniikan mitä ikinä tulee tarvitsemaan
Jukka: **** – tarjonnasta ei puutetta, välkettä jokaiseen makuun
Tuure: ***** – kerrassaan mainio valikoima
Namba – Arashiyama -junayhteydet
Kaksi eri junaa, joilla pääsimme Kioton laidalla sijaitsevaan Arashiyamaan.
Juha: *** – ihan tavallisia junia olivat
Jukka: *** – juna meni eteenpäin
Tuure: *** – vaikuttivat kovin tavallisilta junat
Togetsu-kyo-silta ja sen ympäristö
Vanha silta perinteisen Japanin hengessä
Juha: ***1/2 – hienoa seutua, joka olisi ollut kerrassaan upeaa jos autotiet olisi muutettu kävelykaduiksi
Jukka: **** – eipä autot haitanneet, paikka oli kiva
Tuure: *** – liikaa turisteja, siitä miinusta takaisin kolmeen tähteen
Keifukun pikkujuna
Arashiyamasta Kioton luoteisten temppeleiden läheisyyteen
Juha: **1/2 – jännät näkymät, mutta liian pieni ja täysi juna; voisivat ajaa tiheämpiä vuoroja tai hankkia useampia vaunuja
Jukka: ***1/2 – juna meni eteenpäin, kiva reitti kuitenkin
Tuure: ***** – tällaisia kaikkien japanilaisten lähijunien pitäisi olla – muistaakseni Miyazakin animeissakin on ollut tällaisia
Kävelyreitti Omuro-Ninnajista Kultaiseen temppeliin
Juha: *** – pidempi kuin odotettiin, kuten etäisyydet Kiotossa olivat ylipäänsäkin; seutu oli kiinnostavaakin vain ajoittain
Jukka: *** – kävelymatkaa riitti, ja lämpöä löytyi, mutta perille päästiin
Tuure: ** – liikaa autoja liian lähellä ja matkalla hyvin vähän nähtävää
Kultainen temppeli
Eli japanilaiselta nimeltään Kinkaku-ji
Juha: ** – arvosana suhteutettuna paikan ennakkomainintaan; olihan se neljän tähden paikka oikeasti, mutta ei nyt aivan ihan täysin pakkovierailukohde
Jukka: **** – kultaiselta temppeliltä olisi odottanut ehkä vielä jotain ++, mutta näyttävä se oli silti
Tuure: *** – pakkovierailukohde, mutta turisteja taas mahdottomasti, kuten Kioton alueella yleensäkin
Kioton bussit
Ja erityisesti bussi, jolla ajelimme Kultaisesta temppelistä kohti keskustaa
Juha: ** – bussi kulki, ainakin aina silloin kun sen moottori ei sammunut pysäkille tai liikennevaloihin
Jukka: *** – japanialaisten busseja ei vieläkään ole suunniteltu meikäläisen jaloille. Joka pysähdyksessä sammuva bussi oli hassu kuitenkin. Jännänä ilmiönä bussit tuntuvat toimivan hieman Left 4 Deadin panic-eventien tapaan – linja-auton saapuessa pysäkille jostain kulman takaa spawnasi muuten hiljaiselle kadulle joukko bussiin juoksujalkaa ryntääviä japanilaisia.
Tuure: *** – bussissa oli avoin ikkuna, josta pystyi kuvaamaan. Valitettavasti se oli niin korkealla että käsi väsyi. Muuten varsin normaali bussi.
Kioton keisarillinen puisto
Juha: *** – iso puisto, jossa satunnaisia pieniä täpliä kiinnostavampaa nähtävää siellä täällä
Jukka: **** – olihan se iso ja varmasti miellyttävä, jos olisi jaksanut tarkastella
Tuure: *** – puisto oli puisto, muta tässä vaihessa kaikki muut olivat jo kovasti väsyneitä, enkä ehtinyt edes keskittyä kuvaamiseen
Kioton metro
Juha: *** – aika pitkälti samanlainen kuin Osakassa
Jukka: **** – boonusta jännistä ovista
Tuure: *** – hyvin samanlainen kuin Osakassa, mutta toinen linjoista ilmeisesti automatisoitu tai jotakin, koska käynti metroon oli samanlaisista ovista kuin vaikkapa Pariisin automaattilinjalla
Kawaramachin kauppakadut
Juha: **1/2 – niitä oli paljon, mutta niistä oli hyvin vaikea löytää syötävää nälkäisenä ja väsyneenä
Jukka: ? – ei mitään muistikuvaa – käveleminen oli varmaan imenyt huomiokyvyn
Tuure: ** – isoja, paljon, täynnä, ei helppoa ja halpaa ruokaa.
Lähimarketti Osakassa
Takaisin Osakaan päästyämme ostimme ruoat täältä.
Juha: ** – taisi olla enemmän suunnattu omat ruokansa laittaville kuin valmista purtavaa kaipaaville ihmisille; kello kahdeksalta sunnuntai-iltana valikoimakin alkoi olla todella huono
Jukka: **** – sehän on selviö, mutta löytyihän sieltä valikoima toimivia mikrovalmisteisia aterioita
Tuure: **** – mikroateriat olivat hyviä, eikä niitä taida saada pikkukaupoista
Ensimmäinen Kioton-reissu
Kuinka hyvä reissu oli kokonaisuudessaan?
Juha: ** – ei sentään täysi epäonnistuminen, mutta suhteettoman paljon vaivaa tuli käytettyä verraten koettujen asioiden määrään ja hienouteen
Jukka: *** – Kyoto tuntui kivalta ja miellyttävältä paikalta, mutta matka siellä oli pitkä ja lämmin.
Tuure: ** – liikaa turisteja ja liikaa matkaa nähtävyyksien välillä