Nautimme Amaigisou-ryokanissamme kumpanakin iltana kattavan kaiseki-illallisen. Tunnelmallisiin illalliskohtauksiin ei tuntunut sopivalta viedä kameraa mukaan, joten meillä ei ole kuvajälkiä ruokailuista; sen sijaan kuvailen tapahtumaa sanallisesti.
Tuoreimmat merkinnät: ryokan RSS
-
Kaiseki ja ryokan
Juha
-
Tuure
Kuten kaikki hyvät suunnitelmat, matkasuunnitelmamme meni heti alkuunsa uusiksi. Emme nimittäin päässeet koskaan ryokanista bussiin asti, silllä Amagisoon väki kuljetti meidät Kawazun rautatieasemalle pikkubussilla.
Kawazussa pistäydyimme kahluulla Tyynessä Valtameressä (ainakin osalle porukasta ensimmäinen kastautuminen Tyyneen Valtamereen), ja ostimme ruokaa junamatkalla syötäväksi. Junamatka itsessään oli melko hohdoton. Vaikka saimme liput junan näköalapaikoille, lähes koko porukka nukkui lähes koko matkan Tokioon.
Tokiossa vuorossa oli säätöä paikallisjunien ja kapeiden jalkakäytävien kanssa, mutta nyt olemme onnellisesti hotellihuoneessa Shinjukussa. Näköala ikkunoista on varsin komea.
-
Tuure
Moi! Lähdemme kohta Tokioon. Nyt on käynnissä ryokanissa kuumeeton, mutta silti melko ripeä pakkaaminen, jonka seurauksena aiomme olla kykeneviä liikahtamaan ensin respaan kirjautumaan ulos hotellista ja sitten tien vartee odottamaan bussia Kawazuun. Kawazusta jatkamme junallasuoraan Tokioon, mutta valitettavasti väärälle pysäkille. Tokiossa hotellille päästäksemme joudumme ottamaan hassua S-mallista reittiä kulkevan junan ja kävelemään puolisen kilometriä, joten pakkausten on syytä olla kunnossa. Jännityksellä seuraamme erityisesti Juhan ja Antin sakkatojen kohtaloa – vaikuttavat vähän helposti hajoavilta.
-
Huomenta ryokan
Juha
Aamu alkoi hyvin. Herätys oli klo 07:45, ja, hämmästyttävää kyllä, pääsimme liikkeelle aamiaiselle jo klo 08:15. Aamiaiseksi söimme viikingin*. Ruokalajit vaihtelivat hyvin helpoista (kastikkeella kuorrutetut eineslihapullat) aika vaikeisiin (kokonainen kala selkärankoineen ja nahkoineen syömäpuikoilla). Myös misokeittoa ja riisiä toki oli, ja kymmentä erilaista japanilaista asiaa, joista ei vielä jälkikäteenkään tiedä että mistä ne oli tehty. Huomenna voisi kokeilla nattoota. Kokonaisuus oli ravitseva ja teki kylläiseksi, nyt on hyvä lähteä kipuamaan Izun vuoria ylöspäin päivän ajaksi!
*kääntäjän huomio: japanissa viikinki tarkoittaa buffet-ateriaa
-
Tuure
Päästiin ryokaniin. Näköala huoneen WC:stä on mainio. En ehdi blogata enempää, koska pitää ehtiä kylpeä ennen ruokaa.
