Tänään oli hieno, joskin jälleen kävelyntäyteinen päivä. Kuten Juha jo mainitsi, Ghibli-museo oli hieno. Omassa rankingissani museo sijoittuu Japanin nähtävyyksien kärkeen, oikeastaan jopa kaikkien aikojen suosikkipaikakseni. Toista kertaa museossa tuskin tulee kuitenkaan käytyä – museossa vierailu useammin kuin kerran on museon omien sääntöjen mukaan kiellettyä, joten kyseessä on todellinen once in a lifetime -kokemus. Miyazaki on muutenkin säätänyt museossa käyntiin melkoisen tarkat säännöt, mutta nämä epäilemättä parantavat kokemusta. Mahtavaa oli, ja tavaraa tarttui matkamuistopuodista mukaankin. Ghibli-museon jälkeen jokainen hajaantui hiljalleen omille teilleen.

Omalla harharetkelläni epäonnistuin jo toistamiseen Tokion geokätköjen etsimisessä, ja tämän jälkeen käytin aikaa kaupoissa ja kaduilla harhailuun. Kauppojen ylitarjonta iskee vasten kasvoja Tokiossa oikestaan heti, kun kävelee ovesta ulos sopivalla alueella. Varsinkin houkuttelevia ravintoloita ja kuppiloita on muutaman metrin välein, eivätkä pienet kirja- ja peliputiikit jää paljoa jälkeen. Erityisesti Book Off -ketju on saavuttanut porukan suosion laajoilla 105 jenin (noin 80 eurosentin) mangahyllyillään. Löytöjä tulee tehtyä, mutta toisaalta minkäänlaisen kokonaiskuvan saavuttaminen tarjonnasta tai kaupungista kokonaisuudessaan on mahdoton tehtävä. Tokion metropolialue on olemukseltaan yhteenkasvanut sumppu miljoonakaupunkeja, ja koostuu loputtomien juna-asemien ympärille keskittyneistä liikekeskuksista ja näiden välisistä lähiöistä. Toisaalta täällä viihtyy, toisaalta ei.

Tämän päivän herkullisin bongaus oli varmaankin pieni metsäpolun henkinen kävelykuja keskellä vilkkainta Shinjukua. Vain kymmenen metrin päässä on värivalojen ja väenpaljouden täyttämä alueen pääkatu, mutta talojen takaseinien väliin rakennetulla vehreällä kujalla sitä ei edes aavista. Japania kuvataan tyypillisesti vastakohtaisuuksien maaksi, ja suurkaupungissa vastakohdat sen kun tiivistyvät. Näin tänään myös Franz Kafkan teoksiin perustuvan animaatio-DVD:n, Aladdin-tunnusmusiikkia ovellaan soittavan arabiteemaisen kapakan, ja valtavan määrän pikkuruisia pikkutarkasti hoidettuja puutarhoja. Mitä täältä ei löydy, ei löydy mistään. Noin 3 miljoonan asukkaan Osakassa alkaa tämän jälkeen olla sympaattisen pikkukaupungin viehätystä.

Telkkarissa sanotaan “Eeeeeee…”.